Tämä meneillään oleva viikko on ollut melkoista menoa ja meininkiä aamusta iltaan. Joku teistäkin tunnistaa varmasti sen fiiliksen, kun tekisi mieli vain monistaa itsensä ja näin olla useammassa paikassa samaan aikaan. Se tunne on ollut alkuviikon ajan läsnä todella monessa hetkessä ja pää on ollut jotenkin aivan pyörällä. Liian monta rautaa taas tulessa, vaikka tiedän kokemuksesta, että siitä ei seuraa mitään hyvää – hutilointia ja sähläystä. Olisi niin ihanaa aina keskittyä yhteen asiaan kerrallaan ja saattaa asiat yksi kerrallaan kunnialla loppun asti. Jotenkin vain asiat tuntuvat puskevan päälle aina samaan aikaan – töissä ja kotona.
Tänään päätin töistä kotiin ajellessa pyhittää tämän aurinkoisen illan itselleni, vaikka paljon olisikin tehtävää. Keittiön kerkeää kyllä siivota myöhemmin ja pyykit voivat odottaa pesiäänsä melkein loputtomiin, mutta nämä aurinkoiset lämpimät kesäillat eivät. Nyt on varmasti viimeisiä mahdollisuuksia nauttia auringosta ja lämmöstä. Mulla oli muutamia pakollisia blogihommia tehtävänä ja meilejä vastattavana, joten päätin pystyttää kotitoimiston terassille. Tämä mahdollisuus on kesän aikana ollut oman pihan parasta antia ja Jeti-koirakin nauttii, kun pääsee ulos tutkiskelemaan neljän seinän sisällä nyhjäämisen sijaan. Vitsit tätä tulee talvella ikävä!
Nyt suljen läppärin kannen hetkeksi ja pysähdyn fiiliselemään ilta-aurinkoa ♥
Paras seuralainen ♥
♥ Janni
