Kävimme yhtenä päivänä Lefkaksella koko päivän kestävällä veneretkellä, joka ei ollut varsinainen menestys ainakaan meidän osaltamme. Näkymät olivat upeita, mutta mulle iski matkan alkuvaiheessa niin paha merisairaus, että maisemista nauttiminen oli ekojen tuntien aikana melko hankalaa. Paatti oli lisäksi ahdattu mielestäni liian täyteen ihmisiä ja jopa istumapaikkojen löytäminen tuotti hankaluuksia. Edes ensimmäinen rantaetappi ja uiminen eivät helpoittaneet oloa ja heikossa hapessa sinniteltiin sitten vielä seuraavakin välimatka, kun suuntasimme kohti Kefaloniaa. Pahoinvointi helpotti onneksi sitten parin ensimmäisen etapin jälkeen ja iltapäivällä pystyin jo jollain tasolla nautiskelemaan näkymistä. Sen ainakin opimme, että tuollainen koko päivän kestävä reissu täyteen ahdetussa paatissa on ehkäpä liian pitkä ihan ilman inhoittavaa merisairauttakin. Laivalla ympärillemme katsellessamme saatoimme huomata, että emme olleet ainoat päivän aikana uupuneet ja moni muukin näytti olevan enemmän tai vähemmän hapoilla. Veneretken hinta ei onneksi todellakaan päätä huimannut ja koko päivän reissun lisäksi hintaan sisältyi vielä pieni lounaskin, joka ei tosin meikäläiselle sattuneesta syystä oikein uponnut. Merisairaus varmasti verotti ison osansa tämän saarihyppelyn onnistumisesta omalla kohdallani, mutta ehkäpä joku hieman lyhyempi meriretki pienemmällä ja väljemmin lastatulla paatilla voisi olla enemmän omaan makuuni!
Viimeiseen kuvaan ikuistui meikäläisen tuuletus, kun olin selvinnyt takaisin satamaan hengissä 😀 Nyt se ja koko tämä tilitys hieman huvittaa, mutta merisairaus ja sen tuoma pahoinvointi ovat kyllä jotain ihan kamalaa!
♥ Janni
