Oma elämä

Kerroinkin jo lyhyesti Instagram storyn puolella, että olemme kokeilleet päästä eroon öisistä imetyksistä. Meidän vauvahan tulee kohta 8 kuukauden ikään ja näin ollen hyvin suurella todennäköisyydellä pärjäisi mainiosti läpi yön ilman maitoa. Sain heti monia kysymyksiä yöimetyksen lopettamiseen liittyen ja toivottiin myös vinkkejä aiheeseen liittyen. Mulla ei valitettavasti ole antaa sen kummempia neuvoja, mutta voisin hieman kertoa meidän lähtötilanteesta ja siitä, miten me olemme tässä asiassa menetelleet.

Meillähän vauva oli ensin melko lailla täysimetyksellä 4 kuukauden ikään asti, kunnes hän alkoi maistella kiinteitä. Pikkuhiljaa lisättiin kiinteiden ruokien määriä ja tällä hetkellä tyttö syö vuorokauden aikana yleensä aamupuuron, lounaan (yleensä joku lihasose), välipalan (hedelmäsose/smoothie), päivällisen (kasvissose) ja iltapuuron. Ruoka maistuu vauvalle pääosin hyvin, vaikka välillä onkin melkoista maanittelua, että suu aukeaa, kun kaikki muu kiinnostaa ympärillä niin perhanasti. Olemme myös silloin tällöin kokeilleet sormiruokailua, mutta ei mitenkään rutiininomaisesti. Maidot hän ottaa edelleen rinnasta ja pullo on käytössä vain silloin, jos vauva on isänsä kanssa tai ollut hoidossa äidilläni. Pullo on maistunut tytölle jo pidemmän aikaa melko niukasti ja olenkin miettinyt, että voitaisiin kokeilla maitoa myös pillipullosta, josta hän nykyään juo vettä.

Imetys on sujunut nyt tämän lähes kahdeksan kuukautta kestäneen ajanjakson aikana hyvin, eikä eteen ole tullut mitään isompia vastoinkäymisiä. Vähän aikaa sitten vauvalla oli sellainen kausi, että hän välillä pureskeli nännejä ja tuolloin uhosin mielessäni päivittäin lopettavani imetyksen, mutta tämä(kin) vaihe meni lopulta nopeasti ohi. Meillä siihen auttoi, kun yritin parhaani mukaan olla reagoimatta puraisuihin, vaikka se ei kyllä todellakaan aina onnistunut. Jos kiljaisi ja säikähti, se oli vauvan mielestä äärimmäisen hauskaa ja näin ollen pieni piraija iski hetken kuluttua uudestaan – ai saakeli. 😁 Nyt kun vauva on myös todella aktiivinen ja liikkuu paljon, niin imetykseen pitää aina yrittää löytää joku rauhallinen paikka sekä tilanne. Kotona yleensä hämärä makuuhuone toimii kohtalaisen hyvin, mutta sellaisina päivinä, kun ollemme jossain liikkeellä, niin imetys jää aika vähäiseksi. Vauva ei nimittäin malttaisi millään keskittyä rinnalle, vaan kuikuilee uteliaana ympärilleen. Jäänkin usein oman auton takapenkille imettämään, jo olemme autolla liikenteessä!

Jossain vaiheessa mietin, että juoko vauva niin sanotusti varastot täyteen sitten öisin, jos päivällä imetykset ovat jääneet vähäisiksi. Vertailin erilaisia päiviä aina seuraavaan yöhön ja ainakaan meidän kohdalla näillä ei tuntunut olevan lopulta juurikaan yhteyttä. Vauva on nyt varmaan viimeisen parin kuukauden ajan heräillyt enemmän kuin koskaan ennen ja välillä tuntuu, että rinta on ollut yöllä ainoa, jolla hänet on saanut takaisin uneen. Toisaalta olen myös itse ollut aika väsynyt jatkuvien heräilyjen ansiosta ja mennyt siitä, mistä aita on matalin. Herätyksiä on ollut viime aikoina todella vaihtelevasti, mutta useimpina öinä olen imettänyt 2-3 kertaa. Joinain öinä jopa enemmän ja olen jahkaillut nyt varmaan ainakin kuukauden, että pitäisikö kokeilla jotain unikoulua ja sitä kautta opettaa vauva myös irti yöllisistä imetyksistä. Nyt tämän muutenkin kuormittavan elämäntilanteen (remppa, muutto, työt ym..) vuoksi olen viivyttänyt asiaa, mutta viime viikonloppuna päätös syntyi lopulta jotenkin tosi luonnollisesti. Lauantain ja sunnuntain välinen yö oli ollut taas sitä huonompaa sorttia – olin tainnut imettää 3 kertaa ja lisäksi vauva oli heräillyt siihen päälle ainakin pariin otteeseen. Sunnuntai-iltana sitten päätin, että nyt kokeillaan olla ilman maitoa.

Emme tehneet mitään sen kummempaa sotasuunnitelmaa, vaan päätin yksinkertaisesti olla antamatta maitoa yön aikana. Varauduin mielessäni henkisesti siihen, että sunnuntain ja maanantain välinen yö saattaisi kulua valveilla. Useasti se on nimittäin ollut niin, että rinta on ollut ainoa asia, joka hänet rauhoittaa ja muut yritykset ovat vain saaneet hänet hermostumaan kahta kauheammin. Vauva meni nukkumaan tuttuun tapaan 19.30 tienoilla ja heräsi puolenyön maissa ensimmäisen kerran. Menin huoneeseen ja rauhoittelin häntä taputtelemalla pepulle, tarjoamalla tuttia ja pari kertaa nostin syliinkin. Vauvalla möngersi sängyssä minkä kerkesi ja ei meinannut alkuun rauhoittua millään. Lähdin aina välillä huoneesta pois ja sitten palasin taas rauhoittelemaan, kunnes vauva ehkä 30 minuutin päästä nukahti, mutta heräsi pian uudelleen. Tätä toistui muistaakseni 3-4 kertaa, kunnes hän sitten nukahti pidemmäksi aikaa. Tämän jälkeen hän heräsi vielä kertaalleen yön aikana, mutta rauhoittui varmaan 5 minuutin rauhoittelun jälkeen ja nukkui sitten aamuun asti.

Seuraavat pari yötä ovat nyt menneet molemmat niin, että vauva on herännyt kertaalleen ja nukahtanut taputteluun verrattain nopeasti. Tutti on myös ollut apuna ja olen yhdellä heräämiskerralla kyllä joutunut ravaamaan vauvan huoneessa muutamaan otteeseen, kun hän pari kertaa aina torkahtamisen jälkeen havahtuu uudelleen hereille. Sanoisin kuitenkin, että tällä hetkellä vaikuttaa oikein lupaavalta, kun useamman imetyksen yöt ovat vaihtuneet yhteen heräämiseen. Vaikuttaa nyt myös muutaman päivän kokemuksella, että vauva keskittyisi tämän myötä nyt päivisin rinnalle paremmin ja sekin on toki oikein positiivista. Kaikkihan voi taas tämän suhteen kääntyä pian ihan päälaelleen, mutta loppujen lopuksi tämän muutoksen opettelu on ollut todella paljon helpompaa kuin mitä kuvittelin. Ja ehkä se jossain vaiheessa olisi vaikeampaa ollutkin, mutta nyt aika vain on kypsä – toivotaan, että hyvä meininki jatkuu ja olisihan se ihanaa, jos vauva alkaisi jossain kohtaa nukkua ihan täysiä öitä.

Millaisia kokemuksia teillä on vauvan yöimetyksen lopettamisesta? Oliko haastavaa vai onnistuiko lopulta helposti?

– Janni