Browsing Category

Ajatuksia

RENNOMPAA ARKEA

maaliskuu 3, 2021

Istuskelen täällä parhaillaan pitkästä aikaa kahvilassa tekemässä työhommia ylhäisessä yksinäisyydessäni – ihanaa saada rästissä olevia työhommia hoidettua. Lapsen saatua on konkretisoitunut, että miten paljon sitä voikaan ihan parissa tunnissa jo saada aikaan, kun saa keskittyä rauhassa ilman keskeytyksiä. Tänään olisi tehtävälistalla laskutusta, tulevien yhteistöiden suunnittelua, yhden yhteistyön julkaisu ja sähköpostilaatikon läpikäymistä. Mulla on nyt tässä alkuvuoden aikana ollut aika paljon aikaisempaa vähemmän töitä, kun kaksi pitkäaikaista diiliä päättyi vuodenvaihteessa. Alkuun uusi tilanne jännitti, mutta samalla tiesin, että kevyempi työtahti tekee varmasti hyvää. Stressi on laskenut jo nyt ihan huimasti ja useampana iltana viikossa olen voinut hyvällä omalla tunnolla ottaa iisisti eikä aina tarvitse istua koneen ääressä. Jossain vaiheessa aikaisemmin homma meni siihen, että minun oli jo vaikea viettää omaa vapaa-aikaa. Tekemättömät työt jyskyttivät takaraivossa jatkuvasti ja koin, että aina olisi pitänyt olla mielummin tekemässä jotain hyödyllistä. Pidemmän päälle tuollainen meininki käy todella kuormittavaksi.

Tuntuu ihan hullulta näin jälkikäteen ajatella muutaman kuukauden takaista tilannetta. Remontti- sekä muuttohommat olivat käynnissä ja olin suurimman osan ajasta vauvan kanssa kahdestaan Porvoossa. Joonas oli normaalisti päivät töissä ja sitten illat sekä yöt Kotkassa remonttihommissa. Istuin joka ilta yöhön asti koneella töiden äärellä ja samaan aikaan vauva nukkui todella huonosti heräillen monta kertaa yössä. Tuolloin oli töiden lisäksi tehtävä päivittäin kaikkia remonttiin liittyviä päätöksiä sekä hoidettua juoksevia asioita siihen liittyen. Lisäksi koti oli ihan hujan hajan, kun pakkasin koko ajan pikkuhiljaa tavaroita muuttoa varten ja kävin läpi kaappeja sekä varastoja yksi kerrallaan.  En ole luonteeltani ollenkaan suorittajatyyppiä, mutta loppuvuodesta tuli kyllä laitettua pakon edessä kunnon suoritusmode päälle.

Sen jälkeen, kun muutto ja suurin remontti oli hoidettu, niin talolla oli tottakai vielä yhtä sun toista hoidettavaa asiaa ja pientä fiksailtavaa. Vasta nyt tässä ihan viimeisten viikkojen aikana on pikkuhiljaa tullut sellainen fiilis, että alan olla palautunut tuosta kaikesta ja fiilis on alkanut rentoutua. Ihanaa huomata, että sitä alkaa olla taas oma itsensä ja on päässyt normaalin arjen pariin kunnolla. Tähän on toki vaikuttanut isosti myös tuo työtahdin keventyminen ja varmasti myös kevään mukanaan tuoma valoisuus on vielä boostannut parempaa oloa. Tällä hetkellä mulla on todella innostunut fiilis kaikesta tulevasta ja on ollut ihanaa päästä rauhassa asettautumaan uuteen kotiin. Oli inhottavaa pahimman stressin ja uupuneisuuden keskellä huomata, että en ollut oma itseni. Sain tosi selkeästi kiinni siitä, mitä tällainen tahti pidempään jatkuessaan voisi aiheuttaa. Onneksi omalla kohdallani tämä oli vain muutaman kuukauden tiukempi ajanjakso!

Muistan, kun sanoin viime kesänä, että en halua nyt vauvavuoden aikana ryhtyä muutto-/remonttihommiin – mutta kuinkas sitten kävikään…😃 Onneksi tuo rupeama on nyt takanapäin ja siitä selvittiin!

 

– Janni

VUOSI 2019 – MITÄ JÄI KÄTEEN

joulukuu 23, 2019

Löysin ihanan Irenen Mutsie-blogista tällaisen 19 kysymyksen sarjan liittyen vuoteen 2019. Mielestäni tämä oli loistava tapa hieman summailla tapahtumia ja pohdiskella tätä pian päättyvää vuotta, joka on ollut monellakin tapaa aivan erityinen. Minulla on kuitenkin vahva veikkaus siitä, että vuosi 2020 tulee olemaan vielä ikimuistoisempi. ♥ Syvennytään nyt kuitenkin hetkeksi vielä tähän vuoteen 2019!

1. Asiat jotka yllättivät tänä vuonna:

No kyllä me melkoisen yllätyksen koimme loppukesästä, kun raskaustesti näytti plussaa. Ei se tietysti ihan täytenä yllätyksenä tullut, mutta kyllä se silti melkoinen mullistus oli jo silloin ja elämä on ollut hieman erilaista sen jälkeen.

2. Uudet ihmiset joihin tutustuin tänä vuonna:

Tässä kohtaa voisin ehdottomasti mainita Xenian, jonka kanssa olimme jo parin vuoden ajan asustelleet ihan melkein kivenheiton päässä toisistamme, mutta vasta tämän vuoden keväänä tutustuimme kunnolla. Meistä on ollut valtava apu toisillemme puolin ja toisin duunihommien suhteen ja yhteinen sävel löytyi heti. Ollaan keväästä asti treffailtu kuvailun merkeissä oikeastaan ihan viikottain ja käyty siinä samalla läpi kaiken maailman elämän ilot sekä surut. Nyt kun olemme vielä samaan aikaan raskaana, niin on ollut huippua päästä jakamaan ajatuksia siihen liittyen ja Xenia on ollut jo kahden lapsen äitinä minulle ihan mieletön mentori. ♥ Kiiitos ja jatketaan ensi vuonna!

3. Vuoden mieleenpainuvimmat päivät:

Näitä on mahtunut tähän loppuvuoteen paljon, mutta yhtenä suurimmista tietenkin 1.11. jolloin menimme naimisiin. ♥

4. Vuoden paras sarja ja leffa:

Vuoden (ja ehkä kaikkien aikojen) paras sarja on ehdottomasti ollut This Is Us. Leffoja sen sijaan on tullut katsottua todella vähän, mutta mieleen on jäänyt ainakin Call Me By Your Name.

5. Vuoden soitetuin biisi:

Mä olen musiikin suhteen siinä määrin tylsä, että mulla pauhaa suurilta osin samat biisit vuodesta toiseen ja kuuntelen ihan todella vähän uutta musiikkia. Gettomasan Diplomaatti-levy on soinut kyllä autossa aika paljon kesän alusta lähtien!

6. Vuoden kosmetiikkatuote:

Lumenen itseruskettavat tipat, jotka voi sekoittaa mihin tahansa kasvovoiteeseen – loistava ja älyttömän riittoisa tuote ympärivuotiseen käyttöön.

7. Vuoden lempparireissu:

Tänä vuonna tuli matkailtua huomattavasti vähemmän verrattuna edelliseen, mutta lempparireissu oli varmasti alkuvuonna tehty Sri Lankan reissu!

8. Lause joka jäi mieleen tältä vuodelta:

Kaikki ihanat onnittelut ja muut viestit, kun saman viikonlopun aikana menimme naimisiin ja paljastin uutisen tulevasta perheenlisäyksestämme. Mitään yksittäistä lausetta ei ole jäänyt mieleen, mutta onnen toivotuksista jäi ihan mielettömän lämmin fiilis. ♥ Ja varmasti myös se, kun ystäväni pyysi minua heidän ihanan pienen poikansa kummiksi!

9. Tilanne jossa ylitin itseni tänä vuonna:

Ihan ensimmäisenä tuli spontaanisti mieleen, kun uskaltauduin kokeilemaan surffausta Sri Lankassa. Vesi ei todellakaan ole minulle se ominaisin elementti – isot aallot eivät houkuttele, enkä oikeastaan ikinä edes ui meressä (Suomea lukuunottamatta). Olin melko varma, että lopettaisin homman kuin seinään joutuessani ensimmäisen kerran aallon pyöriteltäväksi ja riepoteltavaksi, mutta hieman omaksikin yllätyksekseni niin ei tapahtunutkaan. Aalloissa pyöriminen ei ollut ollenkaan niin kamalaa kuin olin kuvitellut ja olin vain todella onnellinen sekä iloinen, että lähdin testaamaan, vaikka kyseinen laji ei silti ehkä ihan oma juttuni ollutkaan!

10. Uusi asia jonka tein tänä vuonna: 

No tuo mainitsemani surffin kokeilu on ainakin yksi sellainen, mutta toki myös tuli mentyä naimisiin ensimmäisen sekä toivottavasti viimeisen kerran. ♥

11. Asia, joka sai minut itkemään tänä vuonna:

Tämä joulun aika on aina sellainen, joka saa myös tiettyjä ikäviä asioita pintaan sekä mielen päälle. Joulukuussa on siis tänäkin vuonna tullut muutamat kyyneleet itkettyä. Moni sanoo raskauden ja sen mukanaan tuovien hormoonien herkistävän siinä määrin, että monella tässä tilassa olevalla naisella on itku todella herkässä. Itse koen omalla kohdallani käyneen ehkä jopa toisin päin, sillä olen itkenyt viimeisen puolen vuoden aikana todella vähän, vaikka kuluneeseen kuuteen kuukauteen on mahtunut myös huolta, ikäviä juttuja ja stressiäkin.

13. Vuoden arkiresepti, jota kokattiin paljon:

Chili Sin Carne runsaalla tuoreella korianterilla!

14. Tärkeä päätös, jonka tein tänä vuonna:

Samat teemat toistuvat nyt monessa kohtaa, mutta tämä tärkein päätöskin varmasti liittyy tuloillaan olevaan perheenlisäykseemme ja naimisiin menoon. ♥

15. Teinkö uudenvuodenlupauksia ja pidinkö niistä kiinni tänä vuonna? 

En yleensä harrasta uudenvuodenlupauksia, enkä tainnut sellaisia tällekään vuodelle tehdä!

16. Vuoden ajatuksia herättävin kirja:

Auschwitzin tatuoija, jonka kuuntelin meno- ja paluulennoilla Barcelonan reissulla.

17. Uusi taito, jonka opin tänä vuonna:

Hitsit, mulla ei tule mitään mieleen. Varmasti olen oppinut montakin pientä asiaa, hmm…

18. Vuoden hauskin tapahtuma:

Ruisrock heinäkuussa meidän mahtavalla festarijengillä!

19. Vuoden lempparivaate:

North Outdoorin villapaidat ♥

 

– Janni

AHDISTAVIA UNIA

marraskuu 25, 2019

Olen tainnut unohtaa mainita raskautta ja raskausoireita sivuavissa postauksissa kokonaan yhden melko inhottavan riesan, josta olen kärsinyt jo varmaan kohta parin kuukauden ajan melko säännöllisesti – nimittäin ahdistavat unet. Kuulemma pahoista unista kärsivät monet raskaana olevat, kun aivot työstävät öisin kaikkia tulevaan elämänmuutokseen liittyviä jännityksiä sekä ajatuksia. Suurin osa unista ei ole varsinaisia painajaisia, vaan enemmän sellaisia kaoottisia ja tavalla tai toisella ahdistavia. Nämä ovat ärsyttävä riesa muutenkin, mutta itselleni tällaiset yöt aiheuttavat myös fyysisiä kipuja, sillä puren hampaitani yhteen öisin ja nähdessäni näitä ahdistavia unia jännitän purulihaksiani jostain syystä vielä sata kertaa pahemmin. Minulla on öisin käytössäni hammaslääkärillä teetetyt purukiskot ja ne auttavat jonkin verran, mutta niistä huolimatta olen viime aikoina kärsinyt välillä todella inhottavista pää-, niska- ja hartiakivuista. Lisäksi alkaa olla ihan pirun ahdistavaa, kun joka päivä herää pahalla fiiliksellä ja samoin jo illalla ennen nukkumaanmenoa unet alkavat ahdistaa jo etukäteen.

En koe olevani mitenkään kovin stressaantunut tai jännittynyt tulevasta, mutta uskon silti, että alitajunta nimenomaan työskentelee öisin ja siitä tämä johtuu. Unet eivät suoranaisesti läheskään aina liity vauvaan tai tulevaan elämänmuutokseemme, mutta ovat nimenomaan sellaisia kaoottisia ja yleensä joudun niissä aina selviytymään milloin mistäkin älyttömistä koettelemuksista. Toivottavasti nämä unet eivät sentään ole mikään enne meidän tulevaisuudesta! 😀

Tätä on tosiaan kestänyt jo sen verran pitkään, että kohta pitäisi alkaa keksiä jotain keinoja, jolla tästä voisi mahdollisesti päästä eroon. Olen miettinyt, että voisikohan esimerkiksi meditoimisesta olla apua, jos saisi joidenkin harjoitteiden avulla päänsä tyhjennettyä iltaisin? Sen voin myöntää, että kaikki tulevaan liittyvät asiat ovat kyllä mielessä sen verran tiiviisti koko ajan, että välillä on vaikea päästä ajatuksista eroon. Vaikka ajatukset ovatkin positiivisia, niin kyllähän ne silti kuormittavat minua päivisin ihan valtavasti.

Olisi kiva kuulla, että löytyykö muita, jotka ovat raskauden aikana tai ihan muuten vain kärsineet vastaavista uniongelmista? Erityisesti tietenkin kiinnostaa, jos olette keksineet jotain hyviä keinoja unien rauhoittamiseen?

– Janni