Viime viikolla ei ollut mitään kovin mullistavia tapahtumia, mutta tässä pieni kooste raskausviikon 24 kuulumisista:

RV24

– Viime viikolla naputtelin KELA:n sivuilla menemään äitiys- ja vanhempainrahahakemukset. Minulla on sillä tavalla eri tilanne verrattuna moniin, että näin yrittäjänä en tule pitämään varsinaista äitiyslomaa. Minun täytyy itse pitää huoli siitä, että rauhoitan ainakin kevättä ja kesää töiden puolesta tarpeeksi. Priorisoin tärkeimmät työt ja kaikki muut hommat laitan ainakin hetkeksi jäihin. Tätä on todella vaikea suunnitella etukäteen, kun ei voi yhtään tietää, mitä tulemaan pitää ja miten kaikki tulee vauvan kanssa sujumaan. Tulen kuitenkin tekemään töitä jossain määrin koko ajan ja suurimmassa osassa omista töistäni etuna onkin se, että hommia voi hoitaa ihan mihin vuorokauden aikaan tahansa ja missä tahansa.

– Olin ollut koko ajan varma siitä, että tulisin valitsemaan äitiysavustuksen äitiyspakkauksen muodossa rahan sijaan. Olin pitänyt tätä ihan itsestäänselvyytenä, enkä siksi ollut edes oikein sen kummemmin ajatellut asiaa. Viime viikolla sitten tutustuin tarkemmin äitiyspakkauksen sisältöön ja vaikka se ehdottomasti pitää sisällään monia hyvin tarpeellisia juttuja, niin päädyin hieman omaksi yllätykseksenikin jättää paketin tilaamatta. Koin, että hyödyllisten tarvikkeiden lisäksi paketti sisälsi paljon myös sellaisia juttuja, jotka jäisivät meillä todennäköisesti käyttämättä. Suurin osa paketin tuotteistahan koostuu vaatteista ja itseni tuntien tiedän, että haluan pukea oman lapsen itse valitsemiini vaatteisiin. Tässä kohtaa voin myöntää pinnallisen puoleni pääsevän varmasti valloilleen siinä määrin, että vaikka äitiyspakkauksen vaatteet ovat varmasti hyviä, niin koen tärkeäksi, että ne myös miellyttäisivät omaa silmääni. Tästä huolimatta en voi olla korostamatta sitä, miten hienoa ylipäätään on, että Suomessa tällainen mahdollisuus äitiysavustukseen tarjotaan – valitsi sen sitten rahan tai äitiyspakkauksen muodossa!

– Mainitsinkin jo viime viikolla inhottavasta kiristyksen tunteesta vatsassa etenkin navan seudulla. Tuo vaiva ilmaantui aluksi vain iltaa kohti mennessä, mutta jossain vaiheessa viime viikolla se alkoi jo päivällä vaivaamaan siinä määrin, että päätin varmuuden vuoksi soittaa asiasta neuvolaan. Sieltä minun neuvottiin ottamaan yhteyttä äitiyspolille, jossa puhelimen välityksellä käytiin melko tarkasti läpi tuntemuksiani. Fiilis oli tosiaan sellainen melko voimakas kiristyksen tunne, joka ilmeni liikkuessa ja ihan makuullakin asentoa vaihtaessa. Vaivan arveltiin kuitenkin olevan lihasperäistä ja johtuvan kohdun nopeasta kasvusta sekä kiinnikkeiden sekä kudosten venymisestä. Jotain tällaista arvelin itsekin omien tuntemuksieni perusteella ja loppuviikosta tuo vaiva olikin onneksi poissa. Muutaman kerran kipu on palannut ihan hetkittäisenä ja mennyt sitten tosi nopeasti ohi!

– Tuntuu, että vauva on viimeisen viikon aikana saanut ihan valtavasti lisää voimaa. Minulla tosiaan on istukka kohdun ”takaseinässä” ja sen vuoksi olen tuntenut liikkeet todella selvästi jo pitkään. Nyt kuitenkin liikkeet ovat alkaneet tuntua välillä sellaiselta moukaroinnilta, että Joonaskin on välillä hieman hätkähtänyt, kun on vatsan päältä tunnustellut. Erityisesti iltaisin vatsa hytkyy siihen malliin, että se on hieman alkanut vaikeuttaa nukahtamistakin. Kaikesta huolimatta liikkeiden tunteminen on edelleen I-HA-NAA!

– Viime viikolla palailin myös kevyiden kotitreenien pariin hieman pitkäksi venyneen tauon jälkeen. Olen nyt joka toinen päivä yhdistänyt reippaan kävelylenkin kotitreeniin ja se tuntuu juuri sopivalta itselleni tähän hetkeen. Treenin teen kiertoharjoittelun muodossa – siihen sisältyy kahdeksan erilaista liikettä, joista jokaista tehdään 30 sekuntia ja palautusta tulee liikkeiden välissä 10 sekuntia. Teen kaikki liikkeet siis peräjälkeen ja toistan kierroksen kolme kertaa.

– Janni