VIIMEKSI MINÄ…

11 tammikuun, 2019

Viimeksi minä…

…ilahduin aamulla, kun tajusin, että Sykkeen uudet perjantaijaksot ovat taas tipahtaneet Ruutuun!

…nauroin vedet silmissä,  kun olimme viime viikonloppuna Messilän rinnekahvilassa ja revettiin ystäväni Hannan kanssa yhdelle hauskalle jutulle niin pahasti, ettei yksinkertaisesti pystytty lopettamaan räkätystä. Kyyneleet valuivat silmistä ja naurusta ei tullut loppua. Saimme jopa viereisistä pöydistä hölmistyneitä katseita, mutta minkäs teet. 😁

…itkin, kun katsoimme toissa päivänä This Is Us -ohjelmaa. Vahva suositus muuten kyseiselle sarjalle – ihanan rentoa katsottavaa pitkästä aikaa ja sarjassa on ihania hahmoja!

…suutuin, tai ehkä pikemminkin ärsyynnyin, kun Joonas ei malttanut eilen illalla/yöllä lopettaa pelaamista ja olisin halunnut hänen tulevan jo nukkumaan.

…harmistuin, kun mietin jälleen, että miten naurettavan paljon auton pitämiseen kuluu rahaa. Tällä hetkellä siitä ei kuitenkaan ole oikein mahdollista luopua, joten täytyy yrittää olla miettimättä!

…häkellyin, kun sain valokuvauksen lomassa kommentin, josta kirjoitinkin tässä postauksessa!

…kokeilin jotain uutta, kun lähdin ensimmäiselle juoksulenkille uusilla New Balancen tossuilla. Olen jo useamman vuoden ajan juossut Adidaksen Ultra Boosteilla, mutta nyt ne ovat saaneet todellisen haastajan!

…urheilin, kun kävin tuolla edellisessä kohdassa mainitulla lenkillä toissapäivänä. Muutenkin on tullut urheiltua viime aikoina taas säännöllisesti ja siitä on tullut SUPERhyvä fiilis!

…luin, Sara Siepin blogista todella henkilökohtaisen postauksen.

…söin, kun tein aamupalaksi pari avokadoleipää ja lisukkeena kirsikkatomaatteja!

…herkuttelin, kun eilen illalla telkkaria katsoessa vedin kaksi palaa (oikeesti kaksi riviä..) suklaata!

…ostin, ihan vaan perinteisiä ruokaostoksia K-marketista!

…tapasin Saran, kun pidimme eilen yhdessä kuvauspäivän Helsingissä. Oltiin jälleen kerran ihan supertehokkaita ja saatiin paljon materiaalia varastoon – best!

…päätin, että menenkin aamun sijaan vasta illemmalla salille. Olen jotenkin nauttinut todella paljon, kun voin treenata vaihtelevasti välillä aamulla ja välillä taas illalla fiiksen mukaan. Tämän hetkinen elämäntilanteeni ei ole kovin aikatauluihin sidottua ja se mahdollistaa tämän!

…inspiroiduin, kun näin aamulla Instagram stooripätkiä Satokausikalenterin järkkäämästä tapahtumasta Herkku Foodmarketissa, jonne en valitettavasti itse päässyt tällä kertaa paikan päälle. Tarjolla näytti olevan paljon raikkaita kauden sitrushedelmiä ja nyt ainakin tiedä, mitä ostan illalla kaupasta!

 

IHANAA VIIKONLOPPUA!

Kuvat minusta: Sara Vanninen

 

– Janni

HUONO PÄIVÄ VAI SAIRASTA HUUMORIA?

9 tammikuun, 2019

Some on tänään täyttynyt lumifiilistelyistä ja valkea maa on saanut jengin selkeästi hyvälle tuulelle. Voin itse yhtyä tähän ilakointiin ihan täysillä, sillä maisema näyttää tälläkin hetkellä kodin ikkunoista ihailtuna aivan mielettömän kauniilta. Lumityöt tosin odottavat pihalla vielä tekijäänsä, mutta siinäpä onkin meille Joonaksen kanssa hyvä yhteistreeni illaksi. Olin tosin suunnitellut meneväni vielä salillekin tänään, mutta pitää varmaan tunnustella fiiliksiä sitten kolailun jälkeen.. voi olla, että salitreeni siiretään suosiolla huomiselle!

Pakko muuten kertoa, että näitä kuvia eilen ottaessamme joku keski-ikäinen nainen ajoi pyörällä meidän ohitse samalla huutaen, että hän voisi työntää minut alas tuolta sillalta ja tulisi hyvä kuva, kun mätkähtäisin jäihin… Häkellyin tästä hetkeksi ja sen jälkeen huusin vain takaisin, että: ”sepä olisi mukava idea!”. Hänellä oli todennäköisesti ollut huono päivä, mutta en millään usko, että vihaisten kommenttien huutelu tuntemattomille ainakaan parantaa asiaa. Tai sitten tuo heitto oli vain huumoria, mutta ehkä vähän sairasta sellaista..?

Nyt lähden koiran kanssa lenkille nautiskelemaan, tuosta maisemasta ja siitä, kun lumi narskuu kenkien pohjia vasten.

Lähtekää tekin ulos, jos vain mahdollista!

 

– Janni

UPEA TULUM

7 tammikuun, 2019

PR-matkan tarjosi TUI.

Meksikon reissulta ollaan palattu kotiin jo reilu kuukausi sitten, mutta arkistoihin on jäänyt lojumaan vielä jonkin verran kuvia matkan varrelta. Kokonaisuudessaanhan tämä reissu oli ihan mielettömän hieno ja täynnä toinen toistaan mahtavampia kokemuksia, mutta pressireissuille ominaiseen tapaan tietenkin melko hektinen. Varmaan ainakin osittain siitä johtuen näitä kuvia jälkeenpäin selaillessa tulee ihan sellainen olo, kun jollain tavalla vähän kokisi hetkiä uudelleen. Kohteet olivat toki paikan päällä aivan upeita, mutta näitä kuvia selaillessa on ihanaa fiilistellä paikkoja vielä näin kotoa käsin ja miettiä, että ”vitsit, tuolla sitä tuli oltua” 😊

Teimme reissun loppupuolella päiväreissun Tulumiin ja se oli ehdottomasti yksi eniten odottamistani jutuista koko matkan aikana. Olin kuullut Tulumista niin paljon hyvää, että odotukset olivat sen suhteen todellakin korkealla. Ensimmäinen stoppimme oli Tulumin historiallisilla Maya-raunioilla, jotka sijaitsevat upean turkoosina hehkuvan Karibianmeren rannalla. Mieletön paikka, mutta raunioilla oli sen verran tungosta meidän visiitin sijoittuessa päivän pahimpaan ruuhkappiikkiin, ettei tullut pahemmin kuvailtua. Seuraavaksi kyytimme vei meidät biitsille lounaalle jonkun ihanan hotellin rantaravintolaan. Nautimme superherkullisen meksikolaisen lounaan upeissa rantapuitteissa ja sen jälkeen parin tunnin ohjelma olikin vapaa. Osa porukasta lähti tutkailemaan Tulumin keskustaa, mutta me päätimme jäädä rannalle. Loikoilimme rannalla jonkin aikaa ja sen jälkeen lähdimme tutkimaan rantakatua poiketen aina välillä ihanissa pikkuputiikeissa, joita tuo koko katu oli pullollaan.

Ihan hirveän selkeää analyysia ei tällaisen muutaman tunnin stopin perusteella pysty paikasta tekemään, mutta tässä lyhyessä ajassa ihastuin kuitenkin ehdottomasti Tulumiin. Se vaikuttaa ehdottomasti sellaiselta paikalta, jonne olisi ihana joskus tulevaisuudessa mennä viettämään kunnon rentoutumislomaa rannan, hyvän ruoan ja muiden aktiviteettien merkeissä. Lähistöltä löytyy myös monia upeita Cenoteja, eli maanalaisia veden valtaamia luolia, joita olisi mahtavaa käydä tutkimassa!

Lisää postauksia Meksikosta pääsette selaamaan täältä!

Kuvat minusta: Sara Vanninen

– Janni