Kuten sanottu, niin tämän postauksen aloittamista on tullut lykättyä nyt jo jonkin aikaa, sillä sen kirjoittaminen on tuntunut jostain syystä aika haasteelliselta, vaikka kyseessä ei olekaan mikään vaikea asia. Olen nimittäin irtisanoutunut vakituisesta päivätyöstäni ja ainakin toistaiseksi toimin nyt tästä eteenpäin täysipäiväisenä yrittäjänä.
Tämä ei todellakaan ole ollut mikään hetken mielijohde, vaan jo pidemmän pohdinnan tulos, jota en ole päätöksen teon jälkeen katunut hetkeäkään. Osa varmasti tietääkin, että olen viimeiset viisi vuotta työskennellyt Björn Borgilla ja niistä vajaat neljä vuotta ihan täyspäiväisesti. Aloitin hommat Björn Borgilla alunperin Kampin myymälässä myyjänä, josta siirryin noin puolentoista vuoden jälkeen Björn Borgin Suomen toimistolle tekemään ensin muutamia päiviä viikossa ja aika nopeasti sitten vakituiseksi täysipäiväiseksi työntekijäksi. Työnkuvani on vaihtunut sen jälkeen pariinkin otteeseen, sillä ensin toimin visualistina työskennellen sekä oman retailin, että Björn Borgin laajan jälleenmyyjäverkoston parissa ja nyt viimeiset puolitoista vuotta markkinoinnin sekä PR:n parissa. Viimeiset vuodet ovat olleet minulle moneltakin kantilta ihan äärimmäisen kehittäviä ja olen kiitollinen siitä kaikesta, mitä mahdollisuuksia työni Björn Borgilla on eteeni tuonut. Olen oppinut ihan valtavasti, päässyt paiskimaan hommia huipputyyppien kanssa ja saanut olla mukana toinen toistaan mielenkiintoisemmissa projekteissa. Pienessä Suomen organisaatiossa olen päässyt seuraamaan aitiopaikalta monenlaisia prosesseja ja saanut itselleni laajoja omia vastuualueita. Björn Borgilla on ollut hyvä olla ja duuniystäviä sekä muun muassa perjantaisia sporttituntejamme tulee ehdottomasti ikävä, mutta nyt oli kuitenkin minun aikani siirtyä eteenpäin!
Koko tuon ajan olen toiminut päivätyöni lisäksi myös yrittäjänä blogiin liittyvien hommien parissa ja välillä näiden kahden työn yhdistäminen, sekä niiden välillä tasapainottelu on ollut haastavaa. Pitkään elin sillä tavalla, että päiväduunista kotiin tultuani avasin kotona läppärin ja jatkoin useamman tunnin työskentelyä blogin parissa. Viikonloppuisin oli aina kovat paineet tuottaa materiaalia ja erityisesti talvella tämä korostui, kun koko päivän valoisa aika tuli tietenkin vietettyä toimistolla päiväduunin parissa, mikä teki valokuvaamisesta melko mahdotonta. Ehkä noin reilu vuosi sitten tajusin, että näin ei voi jatkua ja aloin ihan tietoisesti vähän löysätä tahtia. Sillä hetkellä koin parhaaksi ratkaisuksi jarrutella blogihommien kanssa ja opetella pikkuhiljaa siihen, että en voi ottaa niin kovaa stressiä päivitystahdista tai siitä, jos en kerennyt kuvata viikonlopun aikana varastoon hirveää määrää materiaalia seuraavaa viikkoa ajatellen. Oikeastaan siitä lähtien olen käynyt oman pääni sisällä pohdintaa omasta tulevaisuudestani ja siitä, että mitä haluaisin tehdä pidemmän päälle. Nautin valtavasti yrittäjyyden tuomasta tietynlaisesta vapaudesta, mutta myös vakituinen päiväduuni tuntui luotettavan turvalliselta vaihtoehdolta, joten päätös ei todellakaan ollut helppo!
Loppujen lopuksi asiaa tarpeeksi kauan pyöriteltyäni lopullinen päätös syntyi sitten helposti, kun sain kaiken oman pääni sisällä tarpeeksi selkeään järjestykseen. Sydämeni veti minua vahvasti näiden omien töiden pariin ja haluan ehdottomasti katsoa myös tämän kortin ennen kuin on liian myöhäistä. Tulevaisuudessa aion jatkaa hommia ihan normaaliin tapaan omien kanavien; eli blogin ja muun somen parissa, mutta tietenkin rutkasti viime aikoja kovemalla panostuksella. Lisäksi suunnitelmanani ja tavoitteenani on laajentaa omaa työskentely-ympäristöäni myös omien kanavieni ulkopuolelle ja myydä sisällöntuotantopalveluja myös suoraan yrityksille – pitäen sisällään kuvatuotantoa, konseptointia, strategista kampanjasuunnittelua sekä somekanavien ylläpitoa. Tuota kaikkea olen jossain määrin tehnyt tässä kaiken muun ohella jo aikaisemminkin, mutta nyt on tarkoitus lisätä siihen puoleen paukkuja oikein kunnolla, kun minulla on siihen kaikki tämä aika ja mahdollisuus olla itse aktiivinen. Nyt eletään siis ensimmäistä täyttä viikkoa täysipäiväisenä yrittäjänä ja ensimmäinen myyntipalaveri oli toissa päivänä. Kyllähän tämä uusi elämäntilanne jännittää ihan valtavasti, mutta samaan aikaan minulla on perhosia vatsassa ja todella odottavainen, innokas sekä jossain määrin myös luottavainenkin fiilis tulevasta!
Ajattelin kirjoitella nyt lähiaikoina vähän enemmänkin pohdintaa tämän aiheen ympärillä. Olen tietenkin nyt puhunut tästä omasta päätöksestäni todella monien ihmisien kanssa ja aihe tuntuu olevan itseni lisäksi monille muillekin ajankohtainen. Ei siis välttämättä ihan täsmälleen samalla tavalla, mutta moni tuntuu pähkäilevän omaa tulevaisuuttaan ja sen suntaa.
Olisko tälle aiheelle kiinnostusta?
Kuvat: Sara Vanninen
– Janni
farkkutakki Levi’s // neule Wood Wood // kengät Timberland // pipo Bik Bok // vyölaukku Björn Borg