MATKUSTUS

Tällä viikolla tuli vietettyä hieman normaalia spesiaalimpi maanantai, kun hypättiin iltapäivällä isolla jengillä lentokoneeseen ja suunnattiin Tukholman muotiviikoille. Luvassa oli Björn Borgin SS16 malliston upea show, joka toimi samalla tribuuttina kunnianhimoiselle Mars One -hankkeelle. Täältä voitte käydä lukemassa hommasta lisää, mutta kyseisen järjestön tavoitteena on siis todella saada aikaiseksi pysyvää ihmisasutusta Marsiin. Projektiin ilmoittautui kasapäin halukkaita lähtijöitä ja heistä on nyt valittu sadan hengen kandidaattiporukka, joista ensimmäiset neljä ihmistä on tavoitteena lähettää Marsiin vuonna 2026 ja seuraavat neljä aina kahden vuoden välein. Paluuta Marsista ei ole ja nämä ihmiset tulevat viettämään loppuelämänsä avaruudessa. Jotenkin tämä kaikki kuulostaa omaan korvaani todella absurdilta, mutta astronautit ovat jo aloittaneet koulutuksen ja treenauksen tulevaa varten, joten kyllä tämä kaikki taitaa olla totta. Meillä oli kunnia tavata neljä näistä kandidaateista maanantaina – ihan hullua, mutta jollain tapaa kuitenkin kiehtovaa ja mielenkiintoista. Jään kyllä varmasti seuraamaan tämän projektin etenemistä!

Ennen showta pysähdyttiin kuitenkin pöydän ääreen ja syötiin ihan superherkullinen illallinen Nosh and Chow -ravintolassa. Meille tarjoiltiin neljä ruokalajia, jotka kaikki veivät kielen mennessään. Suosikkini taisi kuitenkin olla jälleen kerran jälkiruoka, josta tarjoiltiin kyseisessä ravintolassa jokaiselle jopa neljä eri variaatiota. Ensin pöytiin kannettiin mangosorbettia marjojen kera, mutta sen jälkeen saimme vielä ison tarjottimellisen crème bruléeta ja kahta erilaista suklaaherkkua – huhhuh. Tuon kun olisin tiennyt etukäteen, niin olisin säästänyt vatsaan hieman enemmän tilaa – nam!

Näytöslava oli saanut vaikutteensa suoraan Marsista ja tunnelma oli paikan päällä jännittävän erilainen! Millaisia ajatuksia tuo Mars One -projekti herättää teissä? Mun on jotenkin vaikea sanoa siihen vielä mitään, sillä se vaikuttaa vaan jotenkin niin uskomattomalta. Matka Marsiin kestää liki 210 päivää – mitä jos matkalla alkaakin epäilyttämään? Ehkä sen vuosia kestävän koulutuksen aikana tosin saadaan jo mitattua ihmisten halu ja motivaatio tätä projektia kohtaan… Sen tiedän, että itse en missään nimessä olisi valmis hyvästelemään omaa elämääni maapallolla.

– Janni