Meillä oli perjantaina duunin superhauska virkistyspäivä – sporttailtiin, kisailtiin ja juhlittiin. Koko päivä oli ihan mahtava, mutta otsikko tiivistää aika täydellisesti viikonlopun muut fiilikset. Koko eilinen aurinkoinen ja kaunis päivä meni sisällä koomaillessa ja väsymys oli jotain sanoinkuvailematonta. Nukuin suurinpiirtein koko päivän, eikä olossa nyt noin muutenkaan ollut kehumista. Mulla on nykyään ihan älytön krapulan pelko ja yleensä tulee nykyään juotua pelkkiä mietoja juomia. Poikkeus vahvisti nyt taas säännön, sillä ne caipiroskat olisi todellakin pitänyt jättää tilaamatta. Huhhuh! Harmittaa vain, että koko viikonloppu meni ihan ohi, vaikka eihän tästä voi ketään muuta kuin itseää syyttää 😀 sehän on selvää. Turhaa tästä nyt on edes marista, mutta perhana, että silti harmittaa. Opin nyt varmasti taas jotain ja tämä olkoon nyt lähtölaukaus rauhoittumiselle taas kesän jälkeen. Lupaan, että en hanki tätä oloa itselleni ihan pian uudestaan!
Mutta täytyy sanoa, että on meillä kyllä ihan mielettömän hauskaa jengiä töissä. Niin hauskaa, että taisin seuraavan päivän olotilastani päätelleen innostua hieman jo liikaakin. Kiiiiitos jokaiselle mahtavasta seurasta!
En tiedä miksi olen muutenkin viime aikoina ollut jotenkin todella väsynyt ja tuo perjantainen taisi olla vähän liikaa jo siihenkin nähden. No tulipahan ainakin nukuttua eilisen aikana, jospa univelatkin olisivat siinä kuittaantuneet, vaikka epäilen kyllä. Tunnustelen tässä parhaillaan oloani näin sunnuntaiaamuna ja toivon hartaasti, että olisin tänään kykyneväinen muuhunkin kuin neljän seinän sisällä makoiluun. Tai siis pakko olla, koska kohta lähden Kotkaan!
Olisko kenelläkään antaa vertaistukea? 😀
♥ Janni
