Browsing Tag

THAIMAA

JOS NYT SAISI VALITA…

19 tammikuun, 2018

Pari päivää sitten saavuttiin Yao Yailta lähes yhtä rauhalliselle Yao Noi -saarelle. Nämä kaksi saarta sijaitsevat aivan toisiaan vastapäätä ja matka sujahti pitkähäntäveneellä varmaan kymmenessä minuutissa. Lomailu on jatkunut täällä todella letkeissä meiningeissä ja majoituksen suhteen puitteet ovat olleet täälläkin ihanat, vaikka täysin erilaiset verrattuna Yao Yain omaan pikkuruiseen villaamme. Asumme Cape Kudu -nimisessä beach house -henkisessä hotellissa, enkä edellisen majoituksen tavoin malta täälläkään olla ihastelematta miten loppuun asti hotellin ilme on suunniteltu. Cape Kudu sijaitsee aivan meren rannalla ja koko mestan tyyli on ihana!

Koh Yao Noi on hieman Yao Yaita pienempi saari, mutta täällä on silti himpun verran enemmän elämää. Ollaan ajeltu skootterilla ristiin rastiin ja bongattu monia superkivan näköisiä ravintoloita ja kahviloita, jollaisia Yao Yain katujen varsilla ei pahemmin näkynyt. Täälläkin parasta ovat ehdottomasti olleet rauhalliset autiorannat sekä upeat maisemat, joiden takia skootteri täytyy vähän väliä pysäyttää ja jäädä tuijottelemaan. En voi kuin suositella näitä kahta saarta, mikäli haaveissa on rauhallinen loma ja totaalirentoutuminen. Enemmän menoa kaipaavalle nämä eivät sen sijaan sovi alkuunkaan.

Meillä on täällä enää yksi yö jäljellä, kunnes suuntaamme loppulomaksi Bangkokin vilinään. Nyt jos saisi vielä viime hetkellä valita, niin vietettäisi mieluusti täällä vielä ehkäpä pari päivää ennen siirtymistä Bangkokiin kotiinpaluulentoa varten, mutta lennot ja hotellit on jo bookattu. Jotenkin tuntuu, ettei olisi vielä valmis palaamaan todellisuuteen täältä saarielämästä, mutta eiköhän osata nautiskella vielä Bangkokistakin täysillä, kunhan sinne päästään!

– Janni

AURINGONLASKUN PERÄSSÄ

16 tammikuun, 2018

Auringonlaskut ovat yksinkertaisesti yksi kauneimmista ja siisteimmistä asioista maailmassa. Olen tuijottanut lukuisia kertoja auringon painumista mailleen ja silti olen joka ikinen kerta yhtä haltioissani. Jokainen auringonlasku on aina uniikki ja loppujen lopuksi tuo taianomainen hetki on todella lyhyt, mutta sen vuoksi se aina tuntuukin niin ainutlaatuiselta. Täällä Yao Yailla aurinko laskee mereen juuri toisella puolella saarta kuin missä meidän hotelli on. Hienon auringonlaskun perässä täytyy siis ajella skootterilla noin puolen tunnin matka saaren toiselle puolelle, mutta se on ehdottomasti sen arvoista.

Toissapäiväisellä reissullamme luulimme aluksi missaavamme koko auringonlaskun, kun taivas oli niin pilvessä, mutta mitä vielä – taivas muuttui yhtäkkiä sekunneissa tulipunaiseksi ja sama sävy toistui merestä äärimmäisen kauniina. Tämä yllätyksellisyys on juuri se, joka näissä hetkissä eniten viehättää. Niin ikään upea on myös hetki ennen auringonlaskua, kun valo on lempeä ja taivas värjäytyy pastellisävyihin luoden myös ihan äärimmäisen optimaalisen valon kuvausta ajatellen!

Tässä näkymiä parin päivän takaiselta auringonlaskun väijymisreissultamme…

– Janni

KISSAPELKO

15 tammikuun, 2018

Pakko myöntää, että en normaalisti pidä oikein lainkaan kissoista ja itseasiassa pelkään niitä jopa hieman. En ole millään lailla tottunut kissoihin, enkä osaa tulkita niiden mielialoja, saatika käsitellä niitä oikein. Jotenkin vaistomaisesti otan samanlähestymistavan kissoille kuin olen tottunut tekemään koirille ja sellaisesta saa yleensä vain pienet kynsien tai hampaiden jäljet käsiinsä. Kissat myös tuijottelevat yleensä ihmsiä pienen välimatkan päästä ja näyttävät ihan siltä kuin vaanisivat, että milloin nämä tekevät jonkin virheliikkeen ja on aika iskeä kyntensä 😀 Ensin vaaniminen, sitten nopea arvaamaton hyökkäys ja kynnet kiinni ihoon. Tällaiset ovat meikäläisen kokemukset kissoista ja siksi olen jo jonkin aikaa ymmärtänyt pysytellä niistä mahdollisimman kaukana. Täällä meidän resortissa fiilis on taas vähän muuttunut, sillä täällä hengailevat kissat ovat osoittautuneet tosi ihaniksi tapauksiksi. Olen paijaillut todella montaa veijaria ja vieläkään ei ole käsissä jäljen jälkeä. Kuvissa oleva kaveri iski kyllä hampaansa Vansieni pohjiin sekä rannekoruuni, mutta kädet säästyivät!

Katsokaa nyt sitä ♥

PS. Editoin näistä kuvista omista jaloistani pois jäätävän määrän moskiittojen pistojälkiä….

– Janni